makaan valveilla
silmät tuijottavat värähtämättöminä pimeään
keittiön kello jo puolta kolmea
raksuttaa
mutta minä ajelehdin ajasta ja paikasta
katseen suuntaan, johonkin ei mihinkään
kuva toisensa jälkeen tiukentaa puristusta vatsassa
estää hengittämästä ja täyttää ajatukset sumulla
alapää on suojaton ja kipeä(kö?)
vaikka pikkuhousuja on kahdet
ja jalat sievästi limittäin
minä en ole tässä
(vaikka olen)
väkivaltainen aalto keinuttaa
kunnes havahdun inhoon ja raivoon
sisällä riehuu huuto
ja haluan repiäraastaasilpoatappaaoksentaa
sillä tämä likainen huora ei ansaitse mitään
paitsi kivun
tuskan
kuoleman
...
silmät väsyivät tuijottamaan
hervottomina vaipuivat kiinni
maailma sammui unettomaan uneen
ja viimeinen ajatus
oli sinun sylisi lämpö
minulta iäksi viety
